Ladadidiii-ladadidaa-dadadadadaa (P!NK – Please don’t leave me)

Suomalaiset ovat tunnetusti tuulipukukansaa. Ennen muinoin sain vilun väristyksiä sanoista ”tuulipuku”, ”tuulitakki” ja ”tuulihousut”. Nykyään tuulihousut on parhain ystäväni! Toinen paras ystäväni näin talviaikaan on perisuomalaiset kalsarit. Ei mitkään legginssit, vaan ihan oikiat kalsarit. Voi, että ne onkin sitten ihanat pöksyt. Kaiken tämän komeuden kruunaa villasukat, mieluiten pitkällä varrella ja jollain söpön ihkulilla värillä/kuviolla. Onneksi äitiliini saa aina talviaikaan kauhian kutomavimman, joten olen rikastunut monella sukkaparilla talven aikana. On violettia, oranssia, lammaskuviota, ristikkoa, ruudukkoa ja vaikka mitä muuta. En tiedä miten selviän taas kesän lähestyessä kun kalsarit ja villasukat täytyy jättää kaappiin odottamaan uutta talvea. Kalsarivieroitus on aloitettava viimeistään maaliskuussa ja villasukkavieroitus vähän sitä ennen. Toivon mukaan olen päässyt ”irti” näistä addiktioistani viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Voi tulla kuuma. Toisaalta Suomen kesäkin on niin pirun kylmä, ettei siitä selviä läpi ilman lämmintä vaatetusta.