Hola hola ja muuta muksaa! Viikko on kaikkien onneksi jo puolessa välissä, eikä perjantai (viernes) tunnu enää liian kaukaiselta haaveelta. Tänään on keskiviikko (miércoles), eli suuntaan illan päälle epsanjan tunneille. Olen kyllä kovasti tykännyt opetella uutta kieltä, vaikken ole varmaan mitään oppinutkaan. Siis osaan toki jollain tapaa muodostaa lauseita, mutta aika monet on pelkkiä ulkoa opeteltuja fraaseja. Eipä silti, ei niistäkään mitään haittaa taida olla!
Eilen katsottiin Janskin kanssa Sherlock Holmes.
Oli ihan kohtuu hyvä leffa. Toiminnantäyteinen pläjäys, joka sisälsi komeita miehiä ja muuta mukavaa. Olen jotenkin kamalasti viehtynyt (onko oikea sana?) entismuinoiseen (?) Englantiin. Entismuinoisella tarkoitan siis teollistumisen aikakautta, joskus 1800-luvulla. Kaupungit olivat likaisia, harmaita ja rottien täyteisiä. Joukossa keposteli hienoja naisia, joiden hattuloisto oli vertaansa vailla. Miehillä oli komeita pukuja ja paikasta A paikkaan B kuljettiin hevoskyydein. Hevosistahan en niin kovin pidä, mutta silti koen kovin miellyttäväksi tuollaisen hevonen korvaa auton – aikakauden. Leffa mukaili siis aivan ihanasti tuota tunnelmaa ja vaikkei juoni ollut niin monimutkainen, niin ainakin visuaalisesti tykkäsin leffasta tosi paljon. Visuaaliseen elokuvanautintoon saattoi vaikuttaa myös Robert Downey Jr. Kröhöm.
Tykkäsin myös ihan kamalasti Oliver Twist minisarjasta, joka tuli YLE:llä joskus viime vuoden puolella. Sellainen uudistettu versio, jossa Harry Potterin Matohäntä (Timothy Spall) esitti jotain rosmoa. Siinä oli tosi tyylikkään likainen fiilis (kuulostipa härskiltä). Jotenkin vielä alempiluokkaisten ihmisten törkeän ällöttävä, karski ja moraaliton elämä on niin kiehtovaa.
Otetaanpa esimerkkinä vielä lempparileffani Moulin Rouge, joka tulee SUBilta sunnuntaina. Siinäpä onkin vasta ihana elokuva rakkaudesta, vapaudesta ja prostituoidun elämästä. Lasken jo tunteja tähän ihanaan jälleen näkemiseen. Siis ihkulia kerrassaan! Naapureiden kannalta kovin surullista, sillä eivät tule välttymään karmeilta lauleskelu virityksiltäni.
Niin ja vielä! Olen jo lopen kyllästynyt tähän iänikuiseen yskääni! Joulusta asti olen röhinyt ja ryskännyt ja edelleen jatka toimintaa. Nyt olen tosin jo siirtynyt tukehtumis- /örkkäasteelle ja se vasta ihanaa onkin. Varsinkin kun pitäisi puhua jotain fiksua tai päinvastoin olla täysin hiljaa, saan sellaisen yskäkohtauksen, että alta pois! Se ei lopu hetkessä ja tuntuu, että nielurisat tulevat jo tervehtimään muita huoneen läsnäolijoita. Tänäänkin minun piti olla hipihiljaa, jotten häiritsisi ohjaajani palaveria Skypessä. No arvatkaapas miten siinä kävi? Sain kauhean kohtauksen, tungin mynthoneja kurkkuun ja loppujen lopuksi meinasin tukehtua niihinkin. Palaveri häiriintyi ja minä menin vessaan piiloon. Käyn tänään apteekissa hakemassa litran yskänlääkettä ja muita kemiallisia tuotteita. Jos ne ei tepsi niin alan juomaan Klorittia. Sillä se vessanpönttökin puhdistuu.
3 kommenttia:
Olen ollu rakastunu Roberttiin siitä asti, ku se oli Ally McPällissä. Uiuuiuiuuiii. Olihan sitä kiva katella. Tykkäsin kovasti!
Ja ei se yskänlääke mihkään auta. Sano mummo lumessa... eikö...?
boingboing
Ei ne yskänlääkkeet mittään auta! Hae resepti, niin jotenki ees toimii :) ..ja mennee pää sekasi.
Mullaki taas vaihteeksi mahoton yskä ja kurkkukipu.
una serveessa! :) Haetaanko epsanjaan vaihtoon, ko mie ossaan kuitekki kaiken tarvittavan jo espanjan kielestä.
Lähetä kommentti