Tänään on ollut vähän huono päivä. Suruttaa kovasti. Aivojeni sopukat eivät millään hyväksy viime viikon tapahtumia. Ikävä hyökyy mieleen valtavina hyökyaaltoina. Itkettää. Vanhoja ihania muistoja tulvahtelee mieleen ja hymyilyttää. Sitten tulee taas suru ja kamala ikävä.
Jännittää ihan kamalasti keskiviikko ja torstai. Meillä on sellainen digitarina-työpaja koulussa. Aiheena "isyys" tai oma näkökulma isyyteen. Mulle se isyys tarkoittaa omaa isää ja isoisiä. Laatikoston päällä on nippu vanhoja kuvia odottamassa. Enpä oikein tiedä tuleeko siitä mitään. Saattaa vain tulla rämsy.
Tajusin vasta tänään etten voi enää sanoa, että meen Joelle katsomaan Mummoa ja Pappaa. Oli aika kova paikka. Siellä on vain Mummo ja tyhjä keinutuoli. Onneksi siellä on kuitenkin Mummo. Mummo on ihana. Tällä hetkellä vain kovin surullinen, mutta silti super ihana.
1 kommentti:
*halaa ja pussaa*
Lähetä kommentti