Rytmimusiikkia ja lauantai-illan huumaa

Eilisen piti olla rapsapäivä. Piti vain maata kotona peiton alla ja olla tekemättä yhtään mitään. Kyllästyin kuitenkin aika nopeasti tähän loikomiseen. Muistin, että illan päälle olis mahdollisuus nähdä elävää musiikkia ravintolassa ja vielä ilmaiseksi! Posteljoona & Paha Nuutti olisi paikallisessa rock-ravintolassa, joten yhden puhelun jälkeen hyppäsin housuihin ja suuntasin auton nokan kohti kaupungin valoja.

Samalla iskin kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kävin hakemassa vielä muutaman muuttolaatikon. Nyt ollaan huonekaluja vaille valmiita tuon muuton kanssa. No enivei. Kun laatikot oli autossa meni viihdyttämään murusia siksi aikaa, että suunnattiin yhdessä kaupungin sykkeeseen. Satamassa järkättiin Venetsialaiset, joten käytiin siellä kuikuilemassa tapahtumia. Ilima oli kauhian kylmä ja vanhat ihmiset kamalan humalassa. Olikin viksumpi siirtyä takasin turvallisiin sisätiloihin pelaamaan korttia.

Yhentoista kieppeillä liikutimme itsemme ravintolaan kuuntelemaan rytmimusiikkia. Lämppäämässä Posteljoonaa ja Paha-Nuuttia oli Pessione, joka oli kauhistuttavan nuori, mutta mahdottoman letkeä heppu! Jo ihan alussa pääsi syntymään niinkin kauhea vahinko, että innostuin aivan täysin kokonaan ja tanssijalka rupesi heilumaan vinhaa vauhtia. En oo aikaan ollut noin loistavan hauskalla keikalla! En nyt tällä hetkellä keksi yhtään mitään, mikä edes läheltä lippaisi.

Pessione

Posteljoona pisti sitten kaiken aivan sekasin. Täysin sekaisin. En edes nyt keksi minkään sortin sanayhdistelmää, joka kuvaisi meininkejä. Tai ehkä jos sanoisi "super" ja "skädäm", niin pääsis aika lähelle. Tai sitten ei. Kuitenkin kaikki hyvä loppuu aikanaan ja auton keula oli suunnattava takaisin kotikulmille. Eipä sillä, koko aamun on kaiuttimista kuulunut: "Keskinkertanen jätkä oon, mullon keskiverto vartalo, eikä naisii näillä huudeilla oo.."